Enkut aloittivat siis toisen kierroksensa ja toivotaan parempaa onnea tällä kertaa. :) Olisi kyllä niiiiin mahtavaa, jos hekin saisivat pari pientä enkkupoikasta. Enkkupoikaset kun ovat vielä aivan ylisuloisia. :)

Poikaset ovat kehittyneet hurjaa vauhtia, kuten arvata saattaa. Sen verran on jo "varmaa", että ensimmäinen on sinisenlinjan lintu ja minä epäilen vahvasti harmaata. Kakkonen on kirjava, kaneli kuten jo varmistettu ja vihreän linjan lintu. Kakkoseen verratuna kolmonenkin olisi vihreää linjaa, mutta se varmistuu tänään illasta, kun rengastan viimeisenkin. Yllättävän hyvin rengastaminenkin onnistui, vaikka ekalla kerralla hermostutti tosi paljon!

On ollut aivan ihanaa seurata pesimistä ja nyt sitten poikasten kehittymistä. Jos sinulla on undulaatti pari ja pystyt etukäteen jo sanomaan, että poikaset saavat erinomaiset kodit, eli voivat jäädä itsellesi tai sinun hyvä tuttavasti ottaa osan, en voi muuta kuin suositella pesittämistä. :) Mutta vastuuta se teettää ja itse olen vuoden verran tiiviisti opiskellut pesittämistä, genetiikkaa ja undulaattien hoitoa yleensä. Voin sanoa tiiviisti siksi, että olen "kotiäiti" ja pystynyt päivittäin halutessani uhraamaan aikaa opiskelulle. Eläinten kasvattaminen ei ole asia jonka voi oppia hetkessä ja sitä ei koskaan tulisi tehdä mielijohteesta. Mutta ihanaa se on silti. :) Ja näistä ensimmäisistäni olen niin hurjan ylpeä.

Tässä vielä tuorein kuva poikasista. Vasemmanpuoleinen siipi tosiaan on keltaisempi verrattuna suurimman poikasen siipiin. Ykkösessä ei ainakaan vielä näy mitään muita värejä kuin valkoista, mustaa ja harmaata.

Ja enkkujen aarre :)