keskiviikko, 19. maaliskuu 2008
4 päivää
Nokinenä kuoli pian sen jälkeen minun syliini.
Että voikin tuntua kurjalta. Jotenkin vielä kurjemmaksi asian tekee se, että Nokinenä ehti olla täällä vain niin vähän aikaa - se vain vahvistaa tunnetta siitä, miten minulla ei selvästikään pitäisi olla lintuja kun en niitä osaa pitää edes hengissä. Ja nyt kun Cielokin on vielä sairaana ja Viva juuri toipunut. Omatunto soimaa. Se että minä opin, vaati pienen linnun hengen.
Cielo syö välillä, lentelee vielä, mutta reagoi muita hitaammin ja oksentelee välillä rajusti. Uloste on välillä löysää, välillä normaalimpaa ja ajattelin huomenna soittaa uudestaan lääkärille ja kysyä sitä antibioottia. Jos se vaikka sillä paranisi sekin... Toivottavasti.
Nokinenä saa odottaa kevääseen niin että voimme haudata sen. Oli se kuitenkin onnellinen täällä sen pienen hetken.
Kommentit