Pesintä ei kummoisesti etene ja olenkin ajatellut laittaa loputkin terveet linnut isoon häkkiin. Epäilin jo vaikka mitä ja laitoin kokeeksi Trixien samaan häkkiin Nieven ja Cielon kanssa. No, ei sillä sen kummempaa todistettu, Nieve intoutui hetkeksi uudesta naaraasta, mutta nyt meno on yhtä tasaista kuin aiemmin. Pönttö on häkissä edelleen. Linnut seurannassa, jos nyt sattuisi että joku pöntöstä liikaa intoutuu mutta tuskin. :P Olen kuullut että naaras joko on pesimisintoinen tai sitten ei. Sellainen naaras jolla kesken pesinnän lakkaa vietti on herkkä nyppimiselle tai muulle agressiiviselle käytökselle poikasia tai isää kohtaan. Pesimäviettisen naaraan tunnistaa siis ruskeasta ja epätasaisesta vahanahkasta. Vaalean ja sileän vahanahkan omaava naaras ei ole pesintätuulella, jolloin pesinnän aloittaminen on hankalaa ellei jopa mahdotonta ja pesinnässä saattaa koitua ongemia.

Tällaista olen siis lukenut ulkomaisilta foorumeilta ja ne ovat kasvattajien kokemuksia. Nieven vahanahka on vaaleansininen ja jossain vaiheessa keväällä odottelinkin, että se muuttuisi ruskeaksi. Sehän on nyt pöntössäkin käynyt ja silloin viimeistään pitäisi hormoonien alkaa hyrräämään, mutta vahanahka on edelleen vaaleansininen ja sileä. Toisaalta olen myös kuullut ja nähnyt naaraita joilla vahanahka on läpi elämän vaalea ja pesinnät sujuvat hyvin. Joten... Mene sitten sanomaan. :P

Loisto on nyt parafiinikuurilla. Eli otan sen aamuin illoin kiinni ja töpsyttelen topsypuikolla öljyä nokkaan vahanahkaan ja jalkoihin. Ekalla kerralla se tarrasi napakasti kiinni puikosta ja koetti pyristellä pois kädestä. Ei silti merkkejä löysemmästä kakasta, neiti voi hyvin. Toisella kerralla oli jo paljon rauhallisempi. Piipyttä aina kun tule häkin lähelle, ennen huutanut minut nähdessään muutaman kerran. No, tuskin meistä kaveruksia tulee näiden 2-4viikon aikana, mutta jospas se oppisi käsittelyyn...

Meidän Viva ressu on vähän heikossa kunnossa. Siinä ei ole mitään sen erikoisempia merkkejä sairaudesta kuin viluisuus ja löysä uloste. Sen jalat tuntuvat viileiltä kun pidän sitä sormella (se on taas kesy, kun joutuu olemaan yksin) joten olen pitänyt lämpölamppua häkin vieressä. Se on siis yksin omassa pienessä häkissä. Ei liiku kuin orrelta kupille ja takaisin. Tänään otin sen ulos ja joka lentoyrityksellä se putosi maahan. Silti vain sinnikäästi yritti. Mutta tyytyi myös istumaan kädellä ja antoi minun puhallella niskaan. Ja niin tosiaan, Viva ratisee. Eli ilmeisesti sen hengitys on jo vaikeutumassa. Sillähän on ollut tuo rasvapatti/kasvain alarinnasa jo monen vuoden ajan. Tähän asti se ei ole menoa sen kummemin haitannut.  Lauantaina olin jo viemässä sen ensimmäistä ja viimeistä kertaa eläinlääkärille, mutta tänään se on taas ollut noinkin touhukas. Ei se taida enää kauan olla meidän seurana. Seuraan tilannetta ja toimin sitten oman tunnon mukaan...